Kulttuurikasvatussuunnitelma edistää tasa-arvoisuutta taiteen äärellä

Kulttuurikasvatussuunnitelma, eli esimerkiksi Hämeeenlinnassa luotu Kulttuuripolku, on kunnassa laadittu suunnitelma siitä, mitä eri kulttuurin ja taiteen aloja oppilas kohtaa ja kokee eri vuosiluokilla. Kulttuurikasvatussuunnitelmaa voidaan tehdä ja toteuttaa laajennettuna myös varhaiskasvatuksesta keskiasteelle. Suunnitelma tutustuttaa oppilaat monipuolisesti kulttuuriin ja eri taiteenlajeihin.

Oppilaille tasa-arvoisempi mahdollisuus kokea kulttuuri ja taide

Kulttuurikasvatussuunitelman avulla oppilas pääsee oppimaan ja työskentelemään erilaisiin oppimisympäristöihin. Oppilas saa toteuttaa omaa luovuuttaan muuallakin kuin koulun tiloissa. Samalla paikalliset kulttuurilaitokset tulevat tutuiksi. Toivottavasti niin tutuiksi, että oppilaista voidaan odottaa kulttuurin käyttäjiä myös tulevaisuudessa. Eri taiteenalojen taiteilijat voivat tulla myös työskentelemään koulun tiloihin. Konkreettinen tekeminen, erilaiset kokemukset ja elämykset tuovat vaihtelua koulupäiviin. Nämä kokemukset ja elämykset saattavat olla oppilaalle ainutlaatuisuuden lisäksi ainutkertaisia. Oppilas pääsee toteuttamaan omaa luovuuttaan eri tavoin. Ennen kaikkea kulttuurikasvatussuunnitelma takaa oppilaille eri kouluissa ja eri opettajien luokissa kulttuurin ja taiteen kokemista tasa-arvoisemmin.

Nämä kaikki ovat tärkeitä argumentteja, kun kulttuurikasvatussuunnitelman laadintaa tai päätöstä sen rahoituksesta perustellaan esimerkiksi kuntapäättäjille. Nämä kaikki ovat myös syitä, joiden takia opettajakin haluaa noudattaa kulttuurikasvatussuunnitelmaa, onhan oppilas kuitenkin työmme keskiössä. Mutta entä muut syyt, miksi opettajan kannattaa kysellä kunnan kulttuurikasvatussuunnitelmaa ja olla mukana jopa sen laadinnassa?

Kulttuurikasvatussuunnitelma opettajan työvälineenä

Opettajan työ on nykyään kovin hektistä. Uuden opetussuunnitelman (OPS) myötä moni opettaja pohtii mitä asioita, aiheita, teemoja ja ilmiöitä milloinkin käsiteltäisiin. Samoin pohdinnan alla on miten, millä tavalla ja millä keinoin oppilaiden kanssa asioita tehdään, työstetään, käsitellään ja opitaan. Myös kovin moni taho, järjestö tai yhdistys haluaa nykyisin osallistua koulun arkeen, tulla ja tuoda kouluun jotakin.

Kunnassa laadittu kulttuurikasvatussuunnitelma on monen yhteistyötahon pohdinnan ja suunnittelun tulos. Tällöin se helpottaa opettajan työtä. On valmiiksi mietitty aiheet ja tapahtumat, jotka tukevat oppilaan eri ikä-vaiheita. Samoin yhteistyötahot on valmiiksi mietitty laadukkaiksi. Kun kulttuurikasvatussuunnitelma on monen eri tahon yhteinen suunnitelma, tulee monipuolisuus huomioitua samalla.

Kulttuurikasvatussuunnitelma edesauttaa OPSin tavoitteiden toteuttamista. Suunnittelussa on parhaimmillaan huomioitu monialaiset oppimiskokonaisuudet, laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sekä esimerkiksi ilmiöpohjaisuus ainakin vuositasolla. Kun kulttuurikasvatussuunnitelman sisällöt ja OPS kohtaavat, on jo lähtökohdat mietitty perusteellisesti. Hyvä suunnitelma antaa siis pohjan onnistumiselle.

Valmis suunnitelma helpottaa opettajan työtä. Jos taide ei tunnu omimmalta aiheelta, voi vain heittäytyä ja lähteä kulkemaan Kulttuuripolkua. Kun joku muu vetää pajaa tai katsotaan yhdessä esitystä, pääsee opettajakin kokemaan yhdessä oppilaidensa kanssa. Usein kulttuurikohteissa syntyy sykähdyttäviä ja ainutlaatuisia kokemuksia oppilaiden lisäksi myös opettajille.

Parhaimmillaan kulttuurikasvatussuunnitelma antaa ohjeet mitä tehdään, milloin ja missä. Toteutus saattaa toki vaatia opettajalta ajan etsimisen lukujärjestyksestä tai varauksen tekemisen ja sähköpostin lähettämisen, mutta itse ei tarvitse lähteä etsimään kontakteja, miettiä maksullisuutta jne. Kun kunnassa on kulttuurikasvatussuunnitelma, jonka sisällöt on päätetty koskemaan kaikkia kouluja ja oppilaita, on se tasa-arvoista myös opettajien keskuudessa. Opettaja voi hyvällä omalla tunnolla toteuttaa kulttuuria, lähteä konserttiin tai museoon.

Joka kuntaan kulttuurikasvatussuunnitelma

Kunnassa laaditun kulttuurikasvatussuunnitelman perustehtävänä on tuoda kulttuuri- ja taidesisältöjä koulun ja oppilaiden arkeen. Suunnitelman laadinta tutustuttaa ja lisää yhteistyötä paikallisten kulttuuritoimijoiden kesken. Laadukkaasti ja monien ammattilaisten kanssa yhdessä laadittua kulttuurikasvatussuunnitelmaa on ilo toteuttaa, tällöin myös opettajan asiantuntijanäkökulma on huomioitu. Vuosittaiset huomioidut käyttäjäpalautteet muokkaavat kulttuurikasvatussuunnitelmaa koko ajan siihen suuntaan, että ilman sitä opettaja ei halua enää olla. Kehotan kuitenkin toteuttamaan jo pientäkin suunnitelmaa. Aluksi toteutusta voi olla muutaman kulttuuritoimijan ja koulun kesken, ja sitten vuosi vuodelta laajentaen koskemaan koko kuntaa, kaikkia kouluja, opettajia ja oppilaita.

Taide- ja kulttuurikasvatus on perusoikeus. Jokaisessa kunnassa olisi laadittava yhteistyössä eri tahojen kanssa kulttuurikasvatussuunnitelma. Perusopetuksen kautta kaikki oppilaat pääsevät tekemään ja kokemaan taidetta sekä nauttimaan kulttuurista. Samalla kasvatetaan tulevia kunnan eri kulttuuripalveluiden käyttäjiä. Kulttuurikasvatussuunnitelmat olisikin saatava velvoittaviksi vaikka kunnan tai koulun OPSin kautta. Taide on ilo ja ruokkii luovuutta!

 

Piritta Siekkinen on KM, luokanopettaja. Hän toimii oman koulunsa Nummen yhtenäiskoulun kulttuurivastaavana ja on ollut mukana suunnittelemassa Hämeenlinnan Kulttuuripolkua jo useita vuosia.

 

Hämeenlinnan Kulttuuripolku

Lue lisää kulttuurikasvatussuunnitelman laatimisesta ja soveltamisesta sivustolta http://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *