Kulttuuriministeri Sampo Terhon ja lastenkulttuurikeskusten tapaaminen 29.9.2017 / Kulturminister Sampo Terhos och barnkulturcentrens möte den 29.9.2017

Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton ja sen jäsenkeskusten edustajat tapasivat Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon 29.9.2017 opetus- ja kulttuuriministeriössä. Syystapaamisessa keskusteltiin liiton ja sen jäsenverkoston toiminnasta sekä ministeriön yhteistyön kehityssuunnista.

Suomen kunnista on tällä hetkellä valtakunnallisen lastenkulttuuritoiminnan piirissä reilu puolet, 171 kuntaa. Lastenkulttuurikeskukset tuottavat toimintaansa laajasti kuntarajat ylittäen, ja moni keskus tekee säännöllisesti laadukkaita lastenkulttuurituotantoja koko maakunnan mitassa. Koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä. Keskukset tuottavat myös lapsille ja perheille suunnattua vapaa-ajan avointa kulttuuritoimintaa, kuten tapahtumia, festivaaleja ja näyttelyitä.

Lastenkulttuurin toimintaedellytysten ja rahoituksen kehittymiseen liittyy kuitenkin haasteita, joiden ratkaisemiseen halutaan yhdessä ministeriön kanssa tarttua. Valtion rahoituksen piiriin on otettu vuosittain uusia toimijoita. Liitto on yhtä mieltä ministeriön kanssa siitä, että valtion tukea nauttivien keskusten määrää tulee kasvattaa, koska kartalla on vielä alueita ja kuntia, joihin toiminta ei ulotu. Rahoituksen laajentamisen ei kuitenkaan tulisi tapahtua muiden lastenkulttuurikeskusten kustannuksella. Jos rahoituksen kokonaissumma ei kasva, ei rahoituksen piiriä tulisi laajentaa, koska muuten heikennetään toiminnan vaikuttavuutta ja laatua.
Myös liiton perusrahoituksen paikkaa ministeriön budjetissa tulee miettiä. Toiminnan kasvaessa on kestämätön tilanne, että liiton rahoitus kilpailee jäsenkeskusten kanssa samalta budjettimomentilta myönnettävistä avustuksista. Tästä tulee käydä keskustelua ja etsiä uusia mahdollisuuksia lastenkulttuurin rahoituksen kestävyyden takaamiseksi. Rahoituspäätösten ajankohdan aikaistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta lastenkulttuurikeskusten on mahdollista toteuttaa toimintaansa täysipainoisesti jo alkuvuodesta.

Lastenkulttuurikeskusten ja ministeriön yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tämä on synnyttänyt maahan runsaasti hyvinvointia ja avannut monia mahdollisuuksia lasten ja nuorten luovuudelle. Yhdessä etsimme tapoja tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa entistäkin tuloksekkaammin.

Lastenkulttuurikeskusten liiton ja sen jäsenkeskusten ehdotukset lastenkulttuuritoiminnan kehittämissuunniksi:

  1. Lastenkulttuurikeskusten valtakunnallinen kattavuus ja saavutettavuus turvataan vaarantamatta laatua ja vaikuttavuutta. Valkoiset alueet tuodaan laadukkaan lastenkulttuuritoiminnan piiriin. Tämä tarkoittaa lastenkulttuurikeskuksille suunnatun valtionavustuksen kokonaissumman kasvattamista samassa suhteessa kuin lastenkulttuurikeskusten määrä kasvaa.
  2. Eri hallinnonalojen välisen yhteistyön mahdollisuus turvataan myös maakuntauudistuksen yhteydessä. Maakuntien roolin muutos julkisten palveluiden uudelleenjärjestelyssä vaikuttaa myös kulttuurialaan. Hallintorajat ylittävä yhteistyö (esim. sosiaali- ja kulttuuritoimen yhteiset hankkeet hyvinvoinnin lisäämiseksi) on lastenkulttuuritoimijoille tuttua ja ominaista, joten kehitykselle on alallamme suotuisat lähtökohdat. Yhteisten tavoitteiden määritteleminen yhteistyössä eri ministeriöiden ja maakuntien kanssa tuottaa parhaat tulokset myös tässä kehityksessä.
  3. Taataan mahdollisuudet verkottua lastenkulttuurialalla myös kansainvälisesti. Liitto valmistelee 2017–2018 eurooppalaisten lastenkulttuuritoimijoiden yhteistyöverkoston käynnistämistä. Liitolla on kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ministeriön ja Taideyliopiston kanssa yhteistyössä käynnistetyn Suomen Taidekasvatuksen observatorion myötä. Suomella on annettavaa lastenkulttuurialalle kansainvälisesti, mm. koska valtakunnallinen saavutettavuus eri malleineen on maassamme ainutlaatuista. Vastaavasti ulkomaiset esimerkit tuovat toimintaamme uusia näkökulmia.

Kehittämällä valtakunnallista lastenkulttuuritoimintaa näihin suuntiin varmistetaan lasten ja nuorten kulttuuristen oikeuksien ja osallisuuden toteutuminen sekä alan toimijoiden osaamisen kehittyminen.

Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja sen jäsenkeskukset

Kulturminister Sampo Terhos och barnkulturcentrens möte den 29.9.2017

Förbundet för barnkulturcenter i Finland och representanterna för dess medlemscenter träffade Sampo Terho, Europa-, kultur- och idrottsminister, den 29.9.2017 vid undervisnings- och kulturministeriet. Under höstmötet diskuterades det om förbundets och dess medlemsnätverks verksamhet samt om utvecklingsriktningar för samarbetet med ministeriet.

För tillfället befinner sig ungefär drygt hälften av de finska kommunerna, 171 kommuner, i den riksomfattande barnkultursektorn. Barnkulturcentren producerar sin verksamhet i stor utsträckning över kommunernas gränser och flera utav centren förverkligar regelbundet barnkulturproduktioner av hög kvalitet i hela landskapets utsträckning. Mångsidigt samarbete görs med skolor och inom småbarnspedagogik. Centren producerar även öppen kultur- och fritidsverksamhet, såsom evenemang, festivaler och utställningar, för barn och familjer.

Utvecklingen av barnkulturens verksamhetsförutsättningar och finansieringen av barnkulturen medför dock utmaningar som bör hanteras tillsammans med ministeriet. Nya aktörer har årligen införts i finansieringssystemet. Eftersom det fortfarande finns kommuner och områden som verksamheten inte når till, håller förbundet med ministeriet om att det bör ökas på de barnkulturcenter som får njuta av statens stöd. Trots detta får inte utvidgandet av finansieringen göras på de andra barnkulturcentrens bekostnad. Om den totala finansieringen inte ökar bör inte heller finansieringssystemets område utvidgas, eftersom det skulle försvaga verksamhetens effektivitet och kvalitet.

Platsen för förbundets grundfinansiering bör också övervägas i ministeriets budget. Då verksamheten växer är det en ohållbar situation att förbundets finansiering konkurrerar med medlemscentren om de finansiella stöd som utdelas från samma budgetmoment. Detta bör diskuteras och nya möjligheter till att säkerställa barnkulturens finansiella hållbarhet bör efterlysas. Särskild uppmärksamhet skall ägnas åt flytta tidpunkten på finansieringsbesulten till ett tidigare stadie, så att barnkulturcentren har en möjlighet att utföra sin verksamhet fullt ut redan i början på året.

Barnkulturcentrens och ministeriets samarbete har långa traditioner. Detta har skapat rikligt med välmående i landet och medfört flertaliga möjligheter för barns och ungdomars kreativitet. Tillsammans letar vi efter olika sätt att samarbeta alltmera effektivt i framtiden.

Förslag på utvecklingsriktingar inom barnkultursverksamhet av Förbundet för barnkulturcenter och dess medlemscenter:

  1. Barnkulturcentrens riksomfattning och tillgänglighet säkras utan att riskera kvaliteten eller effektiviteten. De vita områdena införs i den högkvalitativa barnkulturverksamhetens sektor. Detta innebär att öka på den totala summan av statsbidrag till barnkulturcenter i samma utsträckning som antalet barnkulturcenter växer.
  2. Möjligheten till samarbete emellan olika förvaltningsområden säkras i samband med landskapsreformen. Förändringen av lanskapens roll i omorganiseringen av offentliga tjänster påverkar även kultursektorn. Samarbete som överskrider förvaltningsgränser (t.ex. de gemensamma projekten inom social- och kulturverksamhet för att öka välbefinnande) är bekant och kännetecknande för verkställare inom barnkultur, vilket innebär att det finns goda förutsättningar för utveckling på vårt område. De bästa resultaten nås, även i denna utveckling, då de olika ministerierna och kommunerna samarbetar för att tillsammans definiera de gemensamma målen.
  3. Möjligheten att utvidga nätverken på barnkultursbranschen säkerställs. Förbundet förbereder under 2017-2018 starten av ett europeiskt samarbetsnätverk för verkställare inom barnkultur. Förbundet har erfarenhet av internationellt samarbete i och med Finlands Konstundervisnings observatorie, som startats tillsammans med ministeriet och Konstuniversitetet. Finland är värdefull för barnkulturbranschen på ett internationellt plan bl.a. eftersom den riksomfattande tillgängligheten och dess olika modeller är unik. Likaså medför de utländska exemplen nya synpunkter till vår verksamhet.

Genom att utveckla den riksomfattande barnkultursverksamheten i dessa riktningar försäkras barnens och ungdomarnas kulturella rättigheter och deras aktiva deltagande i kulturen. Dessutom utvecklas kompetensen och kunskapen hos verkställare inom barnkultur.


Förbundet för barnkulturcenter och dess medlemscenter

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *