Lasten osallisuutta etsimässä

Mitä osallisuus on lasten kulttuurikeskuksissa? Miksi ja miten osallistetaan? Mitä Lasten kulttuurikeskus Aurorassa voitaisiin tehdä lasten osallisuuden lisäämiseksi? Siinä liuta kysymyksiä joita pohdin, kun suunnittelin itselleni opinnäytetyönaihetta.

Lähdetään peruskysymyksestä: Miksi pitää osallistaa? Osallisuudella on todettu olevan monia hyvinvointivaikutuksia*, ehkä juuri siksi se onkin kirjattu monien kaupunkien tavoitteisiin ja toimintaohjeisiin. Näin myös Espoossa. Asukkaita halutaan kuunnella ja ottaa mukana suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa, siis tekemään yhdessä.

Entä mitä se osallisuus oikein on? Se on moninaista ja ehkä vaikeastikin määriteltävää. Pikaisen teoriakatsauksen voi tehdä osallisuudentikapuut –mallin avulla. Tikkaita ylöspäin kiivetessä osallisuuden määrä kasvaa. Samalla osallistujasta tulee toimija, jolla on yhä enemmän valtaa ja vastuuta toiminnasta. Sherry Arnstein kehitti tikapuuajatuksen kaupunkilaisten osallisuuden kuvaamiseksi 50 vuotta sitten. Kymmenen vuotta myöhemmin Roger Hart muokkasi mallia lasten osallisuuden tarkasteluun. Tämän jälkeen ajatusta ovat lainanneet monet. Esimerkiksi Tanhuanpään tikkailla alimpana on tilanne, jossa lasten ajattelua ja sanomisia manipuloidaan. Ylemmäs kiivettäessä lasta  kuunnellaan muodollisesti. Hieman ylempänä kuuntelu on todellista, mutta tapahtuu aikuisten ehdoilla. Tikapuiden keskivaiheilla lapset konsultoivat tai osallistuvat päätöksentekoon aikuisten projekteissa. Toiseksi ylimmälle askelmalle kipuavat lasten omat projektit, joita aikuiset tukevat. Ylimmälle osallisuuden tasolle nousee lasten ja aikuisten yhdessä toteuttama toiminta.  Tikapuut kuvaavat mielestäni varsin havainnollisesti sitä, miten tekemisen, vallan ja vastuun määrän lisääntyminen lisää myös osallisuuden määrää. Malli osoittaa myös sen, miten riippuvaista lasten osallisuus on meidän aikuisten toiminnasta ja siitä millaisen tilan lasten toiminnalle annamme.

Miten osallisuus koetaan? Mari Martin on tutkinut huoltajien näkemyksiä siitä, miten taide- ja kulttuurikasvatus tuottavat osallisuutta lapsille. Huoltajat olivat miltei yksimielisiä siitä, että osallistumien mm. lastenkulttuurikeskusten järjestämään toimintaa tuottaa lapsille osallisuutta. Huoltajat kuvailivat lasten osallisuutta monipuoliseksi, sosiaaliseksi, lasta kiinnostavaksi, opettavaiseksi, aktiiviseksi ja myönteiseksi toimeliaisuudeksi. Voiko mitään parempaa kuvitella!

Se teoriasta, mutta entä käytäntö? Siihen kysymykseen vastaamiseen tarvitsen apuasi. Toukokuun ajan sinulla on mahdollista vasta kyselyyn, jonka avulla selvitän vastauksia alussa esittämiini kysymyksiin. Jokainen vastaus vie minua lähemmäksi ratkaisua ja on siksi arvokas. Kyselyyn voi vastata useampikin henkilö samasta organisaatiosta. Arvioni mukaan vastaamiseen menee vartti. Odotan innolla mitä tietoa kysely tuottaa ja mitä muuta uutta opin osallisuudesta tätä kehittämistehtävää tehdessäni. Siitä mitä Lasten kulttuurikeskus Aurorassa on aikaisemmin tehty voi lukea ensimmäisestä osallisuutta käsittelevästä oppinäytetyöstäni ja Yhdessä tehty -sivulta.

Isojen kysymysten jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että osallisuus on lopulta pieniä tekoja, vuorovaikutusta ja ennen kaikkea asennekysymys. Miten suhtautua, jos lapset ehdottaisivat norsun hankkimista Auroraan ja avaruuslennolle osallistumista? Osallistava tuottaja ei hätkähtäisi, vaan sanoisi ”Joo” ja pohtisi sitten miten ideat voidaan toteuttaa. Norsu voidaan askarrella pahvista ja avaruuteen pääsemme sulkemalla silmät ja kuuntelemalla hiljaisuutta.

Meijeri –rakennuksen avaaminen tehtiin yhdessä lasten kanssa elokuussa 2018.

Kirjoittaja:
Kaisa Pikkarainen
Kulttuurituottaja
Lasten kulttuurikeskus Aurora, Espoon kaupunki & opiskelija, kulttuurituottaja YAMK, Metropolia

* (mm. Hyyppä; Lehikoinen & Vanhanen ja Särkelä-Kukko).

Lasten kulttuurikeskus Aurora on iloisten kohtaamisten paikka lapsille ja aikuisille. Tuotamme hersyviä nauruja, kujeilevia katseita ja hassuttelevia hetkiä kaikille pihapiirimme saapuville. Aurora on tekoja, kohtaamisia, kokeiluja – ihmisiä. Lasten kulttuurikeskus Aurora on osa Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikköä ja Suomen lasten kulttuurikeskusten liiton jäsen. Tervetuloa kokemaan Auroran ainutlaatuinen tunnelmaa!

1 kommentti

  • Lea Pikkarainen

    Kun lapset saavat osallistua kulttuurin tekemiseen heistä kasvaa kulttuuria kuluttavia ja rakastavia aikuisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *