Miten Taidetestaajat näyttäytyy tutkimuksen näkökulmasta

Taidekasvatuksen tutkimuksen näkökulmasta Taidetestaajat-hanke on tuonut näkyväksi sen, missä määrin kouluilla on ollut ja on edelleen sekä taloudellisia että taidollisia resursseja osallistua taideinstituutioiden tuottamiin palveluihin ja myös sen, mitä mahdollisuuksia ja haasteita koulujen ja taideinstituutioiden välinen vuorovaikutus on nostanut näkyville.

Tutkimuksella voidaankin nostaa esiin niin koulujen kuin taidelaitosten – ja molemmissa työskentelevien ammattilaisten – tarpeita taidekasvatuksen suhteen ja miten taidevierailut kytkeytyvät oppimiseen ja taidesuhteen kehittämiseen. Tutkimus siis auttaa ymmärtämään, millaiselle taideoppimiselle olisi koulussa tarvetta ja miten taidelaitokset voisivat tätä tukea. Lisäksi tutkimus auttaa selvittämään, millaista tukea taidelaitokset tarvitsevat kehittääkseen taidekasvatuspalvelujaan vastaamaan koulujen tarpeita.  Tutkimusta tarvitaan myös toteutuneiden käytäntöjen kartoittamiseen, analysointiin ja jakamiseen, jotta onnistumisista ja erehdyksistä saataisiin jalostettua hyviä kumppanuuskäytäntöjä laajempaan käyttöön. Tarvitaan myös tutkittua tietoa siitä, miten koulut ovat onnistuneet kytkemään taidelaitosvierailut uuden opetussuunnitelman edellyttämään oppiainerajoja ylittävään työskentelyyn, mikä on aineenopettajille jo muutenkin uutta ja haastavaa. Myös taidelaitoksissa varsinkin taiteilijat tarvitsisivat tutkimusperustaista tietoa ja koulutusta siitä, miten kohdata koululuokkia.

Taiteisiin osallistuminen on monille lapsille ja nuorille osa elämää ja yhteiskunnassa toimimista. Mutta on myös paljon lapsia ja nuoria, joilta ei ole riittäviä perusvalmiuksia kohdata taidetta ja keskustella siitä. Myös osalla opettajista ei välttämättä ole riittäviä valmiuksia keskustella taidekokemuksista, saati sitten integroida niitä koskevaa keskustelua muuhun opetukseen.

On tärkeää, että Taidetestaajat-hankkeessa eri osapuolten kokemuksia on koottu ja analysoitu, jotta koulu- ja taideinstituutioilla olisi tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet ja enemmän osaamista paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittämiseksi kestävästi ja pitkäjänteisesti. Taidetestaajat-hanke on kiinnostava malli, jonka jatkotyöstöön kannattaa panostaa kehittämällä pitkäkestoisia kumppanuuksia ympäristöystävällisesti mahdollisimman lähellä jokaista koulua. Oppimisen näkökulmasta yksittäiset vierailut taideinstituutioihin edistävät taiteiden saavutettavuutta, taiteisiin kasvamista ja taiteellisen ajattelun ymmärtämistä varsin vähän. Siksi tarvitaan pitkäkestoisia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat aidon dialogisuhteen nuorten ja taiteilijoiden välillä.

Taidetestaajat-hankkeessa nuorten palautetta taidekokemuksista on kerätty erityisellä digisovelluksella. Digisovellus ei ehkä kuitenkaan ole taiteisiin tutustumisen ja taiteista oppimisen kannalta ratkaisevaa. Brittiläisen filosofin David Bestin mukaan taiteen kokija voi esittää päteviä perusteluja taidekokemustaan koskeville tulkinnoille ja väittämille. Taidekokemuksesta keskustelu edellyttääkin ainakin jossakin määrin erityistä osaamista, mitä kaikilla nuorilla ei välttämättä ole, koska sitä ei ole harjoiteltu koulussa tai kotona. Taiteen tullessa osaksi nuoren elämää, hän kuitenkin voi oppia keskustelemaan taiteesta, avaamaan taiteelliset kokemuksensa ja niihin liittyvät tunteet ja tuntemuksensa tulkitsevalle järkeilylle, arvioimaan taidekokemusta ja perustelemaan tulkintansa ja mahdollisen esittämänsä kritiikin. Muun muassa tähän perustuu taiteiden mahdollisuudet kehittää nuorten luovuutta ja vahvistaa heidän oppimista, oivaltamista, ymmärtämistä ja perusteltujen valintojen tekoa elämässä.

Työelämään siirtyviltä nuorilta edellytetään yhä enemmän luovaa osaamista, taiteellista ajattelua, mielikuvituksen käyttöä, ilmaisutaitoa ja kykyä ammattirajat ylittävään yhteistyöhön. Koulun ja taidelaitoksen yhteistyöllä voidaan vahvistaa nuorilla näitä valmiuksia. Muun muassa siksi on tärkeä miettiä, miten taiteisiin osallistuminen saadaan harrastusmahdollisuudeksi kaikille lapsille ja nuorille koulupäivän yhteydessä.

 

Tutkimuskeskuksen johtaja Kai Lehikoinen

Taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADA, Taideyliopisto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *