Lastenkulttuurin kevätseuranta – mitä meille nyt tapahtuu?

Kukaan ei osannut odottaa, että näin kävisi.

Koulut ovat poikkeuksia lukuun ottamatta kiinni, yli 70-vuotiaita henkilöitä kehotetaan pysymään sisällä. Harrastukset ovat kevään osalta ohi. Kaikki ei-välttämätön ja kiireetön toiminta yhteiskunnassa on lykätty. Kaikki tämä on meidän kaikkien eduksi.

Koronaviruksen aiheuttama tauti (COVID-19) on erittäin vakava globaali terveys-, talous- ja työmarkkinauhka, johon liittyvät uutiset maailmalta ja kotimaasta herättävät huolta. Olemme kiitollisia, että Suomen hallitus on suhtautunut uhkaan vakavasti, ja toimet ovat olleet jo tähän mennessä mittavia. Rajoittavien toimien ansiosta voimme pysyä terveinä mahdollisimman pitkään, ja se on meidän paras aseemme.

Lastenkulttuurikeskukset ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto on yhteiskunnallisen mullistuksen keskellä samassa veneessä muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa. Liiton viimeisimmän arvion mukaan lastenkulttuurikeskukset ovat kärsineet 1,5 miljoonan euron taloudelliset tappiot menetettyinä tuloina. Tilanne on erityisen raju kulttuurisisältöjä tuottaville keskuksille, joilta tilatut keikat on peruttu usean kuukauden ajalta. Keskukset etsivät – ja löytävätkin – vimmaisesti vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kulttuuria lasten ja nuorten saataville etänä.

Ala ei murru, vaikka muutos järisyttää maata jokaisen alla. Lasten oikeus kulttuuriin ja taiteeseen on turvattu kansainvälisillä sopimuksilla ja lainsäädännöllä. Niinpä meidän on luotava uudet tavat täyttää velvollisuutemme. Digiloikka on tässä ja nyt.

Näin kevään kynnyksellä synkeässäkin tilanteessa on nähtävissä valopilkkuja. Kiinnostaviksi ammatillisiksi kysymyksiksi alalla muotoutunevat muun muassa lasten ja nuorten osallisuus etäpalveluissa sekä saavutettavuus. Vuorovaikutus, tapahtuminen suunnittelu sekä tuotanto yhdessä nuorten kanssa luonnistuu varmasti hienosti, kunhan työ ensin organisoituu virtuaaliseen malliin. Tässä uudessa digitaalisiin verkostoihin nojaavassa tilanteessa olemme nuorten opissa. Yksi tärkeä tehtävämme on tukea heitä tekemään omaehtoista taidetta etänä.

Etämateriaalit ja digitaalisuus tarkoittavat käytännössä sitä, että kulttuuripalvelut eivät ole enää asuinpaikkaan ja alueisiin sidottuja. Otetaan tämän mahdollisuutena. Jokainen toimija voi nyt miettiä, mikä on juuri heidän vahvuutensa. Missä me olemme erityisen hyviä? Tätä osaamista kannattaa tarjota koko Suomen laajuisesti kaikkien lasten ja nuorten taide- ja kulttuuritoiminnan käyttöön. Teknistä apua toteutukseen on tarjolla esimerkiksi Facebook-ryhmässä Yrittäjien ja taiteilijoiden koronatuki.

Saavutettava viestintä on nyt korkeassa arvossa. Huolellisesti suunnitellulla ja saavutettavaksi tehdyllä viestinnällä takaamme, että viestimme tavoittavat mahdollisimman monet kohderyhmiin kuuluvat. Tuoreessa saavutettavuusoppaassa on käytännöllisiä vinkkejä viestinnän suunnitteluun. Kannattaa myös muistaa, että videot on saavutettavuusdirektiivin mukaan tekstitettävä.

Kiitämme hallitusta ja lukuisia muita tahoja siitä tuesta, jota jo nyt on kulttuuri- ja taidealalle tarjottu muun muassa apurahojen muodossa. Odotamme valtiolta ja yhteiskunnallisilta toimijoilta lisää konkreettista apua kulttuurin ja taiteen tekijöille, jotka nyt, monet toimeentulonsa menettäneinä, elävät sietämättömässä epävarmuudessa. Alan tekijät ovat luovuuden ammattilaisia. Heidän työtehtävänsä ovat kuin pieniä laboratorioita, joissa törmäytetään ihmiselämän hiukkasia yhteen ja tutkitaan, mitä sitten käy ja mitä syntyy.

Taiteen ja kulttuurin ammattilaiset tarjoavat elämää rikastavia hetkiä, pitkiä kaaria sekä auttavat meitä jokaista ymmärtämään maailmaa ympärillämme. Heidän tuottamansa arvo on taloudellisen hyödyn lisäksi myös esimerkiksi sivistystä, yhteiskunnan eheyttä, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä innoitusta. Kaikelle tälle meillä ei ole vielä mittareita. Ehkä jonain päivänä keksimme nekin, kaiken tämän jälkeen.

Yksityishenkilö tai yritys voi auttaa tilannetta esimerkiksi jakamalla viestiä alan tilanteesta omissa kanavissaan, ostamalla kulttuuritoimijoiden lahjakortteja ja taidetta tai tilaamalla esiintyjän etänä keikalle. Pienikin teko on merkittävä vallitsevassa tilanteessa. Mikroyrittäjiä, taiteilijoita ja muita hauraassa tilanteessa olevia ammattilaisia autetaan myös pian avattavan Sisumarket-palvelun avulla. Sisumarketista voi ostaa lahjakortin suomalaisen pienyrittäjän palveluun. Lahjakortit voi käyttää, kun sosiaalisen kanssakäymisen rajoitukset poistetaan. Sisumarketin kehittämistyötä voi seurata sosiaalisessa mediassa @sisumarket ja tunnisteella #sisumarket.

Tue taiteilijaa ja kulttuurin tekijää. Hän tukee sinua.

Asvalttiin piirretty kettu ja alla teksti Kettumaista menoa

Kettumaista menoa, mutta kyllä tästä selvitään. Kuva: Maarit Mäkinen

 

Maarit Mäkinen

Koordinaattori, YTM
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *