Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton vaikuttamiskärjet kuntavaaleissa 2021

Kaikki materiaalit ovat vapaasti ladattavissa ja jaettavissa alueiden kuntapäättäjille.

Kuntavaalien vaikuttamiskärjet ovat vapaasti ladattavissa pdf-muodossa

Kampanjakuvat ovat vapaasti ladattavissa

 

Kunnan on mahdollistettava lapsille ja nuorille oikeus kulttuuriin ja taiteeseen

 

1. Pomppulinna ei riitä!

– Lapsilla on oikeus laadukkaaseen ja taiteellisesti korkeatasoiseen lastenkulttuuriin

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklaan on kirjattu lapsen oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin. Kuntien lastenkulttuuritarjonnan on oltava muutakin kuin pomppulinnaa ja kasvomaalausta. Jokaisen kunnan lakisääteisenä tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa. Lapsilla ja nuorilla on oikeus taiteilijan tekemään taiteeseen sekä taidetoimintaan, jota ohjaa ammattilainen. Ammattilaiset tuntevat taiteenalojen erityispiirteet, ja toiminnassa annetaan tilaa erilaisille ajatuksille, tunteille ja kokemuksille. Ammattimaista kulttuuria lapsille tarjoavat esimerkiksi lastenkulttuurikeskukset, taiteen perusopetus, museot, teatterit, orkesterit, kirjastot ja kiertävät esitykset.

Mitä kunnassa pitäisi konkreettisesti päättää, jotta tämä asia edistyy?

  • Kunta turvaa laadukkaan lastenkulttuurin riittävän rahoituksen budjetissaan ja varmistaa taide- ja kulttuuritoimijoiden resurssit toteuttaa sekä kehittää lapsiperheille ja nuorille suunnattuja kohtuuhintaisia palveluja ja kulttuuritapahtumia.
  • Lastenkulttuuri kirjataan kunnan kulttuuristrategiaan: “Kunnassa edistetään lastenkulttuuria, jolla tarkoitetaan ammattilaisten lapsille tuottamaa ja lasten kanssa yhdessä tekemää kulttuuria. Se on myös lasten luomaa kulttuuria, joka perustuu esimerkiksi leikkiin. Laadukas lastenkulttuuri on lapsilähtöistä, saavutettavaa ja taiteellisesti korkeatasoista.”
  • Lastenkulttuuri kirjataan kunnan hyvinvointisuunnitelmaan: “Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja mielekästä elämää. Niitä voidaan käyttää myös tavoitteellisesti edistämään hyvinvointia. Kulttuuritoiminnan merkitys lapsen hyvinvoinnille on laajasti tunnustettu asia. Lapsiperheille ja lapsille ja nuorille tarjotaan edullisia tai maksuttomia kulttuuriin osallistumisen ja harrastamisen mahdollisuuksia.”
  • Laadukkaan lastenkulttuurin järjestäminen kirjataan kunnan vapaa-aikapalvelujen tavoitteeksi ja kunta järjestää riittävät resurssit lastenkulttuurin koordinoimiseen.
  • Kunta ei peri lapsilta ja nuorilta pääsymaksuja kulttuuripalveluista.  
  • Kunta edistää laadukasta lasten ja nuorten taide- ja kulttuuritarjontaa jakamalla avustuksia ja tarjoamalla kohtuuhintaisia toimitiloja alan ammattilaisille.

 

2. Kysy minulta!

– Lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevassa päätöksenteossa

Kunnassa pitää huolehtia siitä, että lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevassa päätöksenteossa. Lapset ja nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Päätöksistä ja päätösten vaikutuksista on keskusteltava lasten ja nuorten kanssa. Koulua, varhaiskasvatusta, harrastustoimintaa ja nuorisotoimintaa koskevat päätökset, esimerkiksi leikkaukset, heijastuvat suoraan lapsuuteen ja nuoruuteen. Lastenkulttuurin ammattilaiset tukevat lasten ja nuorten ilmaisun ja näkemysten muotoutumista sekä heidän ajattelunsa näkyväksi ja kuulluksi tulemista. 

Myös ympäristösuunnittelussa tulisi huomioida lasten ja nuorten näkökulma ja ottaa heidät suunnittelemaan yhteisiä tiloja. Aikuisten aikuisille rakentama ympäristö näyttää aivan erilaiselta lasten ja nuorten silmin.

Mitä kunnassa pitäisi konkreettisesti päättää, jotta tämä asia edistyy?

  • Kunnassa otetaan käyttöön UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin mukainen lapsivaikutusten arviointi. Mallin avulla kunnassa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen lapsen arjessa.
  • Lasten ja nuorten kuuleminen heitä koskevissa asioissa tehdään osaksi kunnan päätöksentekoa, lapset ja nuoret otetaan myös mukaan kaupunkisuunnitteluun.
  • Lapsia ja nuoria tuetaan oman näkemyksen muodostamisessa. Taidelähtöiset menetelmät otetaan kunnassa käyttöön kuulemisen välineenä 

 

3. Anna minun valita

– Lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus harrastaa monipuolisesti

Taideharrastukset kehittävät taitoja, empatia- ja vuorovaikutustaitoja, älykkyyttä, itsetuntoa, hahmottamis- ja oppimiskykyä monipuolisesti. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oltava asuinpaikasta, omista kiinnostuksen kohteista tai vanhempien tulotasosta riippumatta mahdollisuus harrastaa taidetta ja kulttuuria sekä osallistua lastenkulttuurikeskuksen toimintaan kotikunnassaan.

Mitä kunnassa pitäisi konkreettisesti päättää, jotta tämä asia edistyy?

  • Kunnan tarjoaa harrastuksia myös taiteen ja kulttuurin saralta.
  • Kunnan vapaa-aikatoiminnan suunnitelmaan kirjataan, että harrastustoiminta perustuu lasten ja nuorten kuulemiseen.
  • Yhdenvertaisuudesta ja saavutettavuudesta tulee huolehtia myös harrastustoiminnassa: harrastuksia on vietävä myös kasvukeskuksien ulkopuolelle ja yhdenvertaiset mahdollisuudet on taattava erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, esimerkkinä vammaisten lasten ja nuorten kuljetus- ja tulkkauspalvelut ja avustajien maksuton pääsy lastenkulttuurin palveluihin. 
  • Kunta tukee vahvemmin saavutettava taideharrastus -merkin omaavia tahoja. 
  • Kunta tarjoaa lapsille, perheille ja nuorille tiloja sekä välineitä niin omatoimiseen harrastusten kokeilemiseen kuin harrastuksen jatkamiseen mieluisan lajin löydyttyä.

 

4. Peruskoulu ilman museokäyntiä?

– Kulttuurikasvatussuunnitelma joka kuntaan

Kulttuurikasvatussuunnitelma tekee koulun ja varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatuksesta tavoitteellista ja tasa-arvoista. Kulttuurikasvatussuunnitelmaa tarvitaan joka kunnassa. Suunnitelma tutustuttaa lapset ja nuoret oman lähialueen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön.

Kulttuurikasvatussuunnitelmassa huomioidaan laajasti taiteenlajit. Se tukee myös paikallisten taiteilijoiden ja taidelaitosten työtä.

Mitä kunnassa pitäisi konkreettisesti päättää, jotta tämä asia edistyy?

  • Lasten ja nuorten yhdenvertaisesta pääsystä kulttuurin ja taiteen pariin huolehditaan laatimalla kuntaan opetuksen ja kulttuuritoimen yhteistyössä tekemä, opettajia velvoittava kulttuurikasvatussuunnitelma, jota toteutetaan osana koulujen opetussuunnitelmaa.
  • Kunta vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, taiteen perusopetuksen ja sivistystoimen toimivasta yhteistyöstä, myös taloudellisesti.
  • Taide- ja kulttuuritoimintaa lisätään kunnan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kunta myös tarjoaa opettajilleen taide- ja kulttuurialan täydennyskoulutusta.
  • Kunta huolehtii, että lastenkulttuurin kiertuetoiminnalla on riittävät resurssit.

 

Muita tärkeitä lastenkulttuurin vaikuttamiskärjiä

Materiaali on vapaasti käytettävissä ja jaettavissa alueiden kuntapäättäjille.

 

Sen pituinen se

– Taidepalveluiden tulee olla lähellä lasta

Jotta lapset ja nuoret olisivat tasa-arvoisia, kunnassa kulttuurin tulee olla lähipalvelu. Palvelut viedään sinne, missä lapset ovat. Se tarkoittaa, että kuntien on vaalittava lähikirjastoja, kirjastoautoja ja muita kulttuuripalveluja ja eikä niistä pitäisi leikata. Kulttuuri ja taide ovat lapsen oikeus asuinpaikasta, perheen tuloista tai mieltymyksistä riippumatta.

 

Jokainen on tonttu! 

– Kaikkien lasten oikeus kulttuuriin

Lastenkulttuurin avulla voidaan rakentaa suvaitsevampaa yhteisöä ja vahvistaa syrjimättömyyttä. Lastenkulttuuri on jotain, mihin kaikki lapset voivat osallistua yhdessä. Monilla erityisoppilailla on taiteellista erityislahjakkuutta, minkä vahvistaminen on heidän identiteetilleen ja itsetunnolleen palkitsevaa. Kulttuurin avulla voidaan vahvistaa maahan muuttaneiden lasten ja nuorten tunnetta siitä, että he ovat osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Suomalaisten kulttuuri-ilmiöiden ja juhlaperinteiden ymmärtäminen auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan ja kiinnittymään kotiseutuunsa, olemaan yhtenä muiden joukossa. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että taide ja kulttuuri ovat osa perusopetusta ja varhaiskasvatusta.

 

Ihan perheestä!

– Perheitä tulee kohdella tasapuolisesti

Perheen etu on lapsen etu. Kaikenlaisten perheiden huomioiminen ja tukeminen on lapsen edun ja oikeuksien mukaista. Kuntien päätöksenteossa on huomioitava muutkin kuin perinteiset perhemallit, kuten yksinhuoltaja-, sateenkaari- ja maahanmuuttajaperheet. Kuntien peruspalvelujen on oltava kaikkien ulottuvilla perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Jokaista lasta ja jokaista perhettä on kohdeltava tasa-arvoisesti ja jokaisella perheellä pitää olla turvallista ja helppoa osallistua kunnan toimintaan ja palveluihin.