Tuhatta ja sataa

Oulussa tarjottiin teatteri- ja elokuvailmaisua kehitysvammaisille lapsille ja nuorille

 

Oulun Tuhatta ja sataa -pilotin vastuutoteuttajana oli Kulttuuritalo Valve.

Kulttuuritalo Valve, Oulu-opisto ja Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry järjestivät keväällä 2019 SATA2-hankkeessa pilotin, joka sai nimekseen Tuhatta ja sataa. Taidemuodoiksi olivat pilotin hakuvaiheessa valikoituneet teatteri-ilmaisu, josta vastasi taiteen perusopetusta antava Oulu-opisto sekä elokuvailmaisu, jonka opetuksesta puolestaan vastasi Oulun lastenkulttuurikeskukseen kuuluva Valveen elokuvakoulu. Tavoitteena oli kehittää työparimenetelmään perustuva toimintamalli elokuvakasvatukseen ja teatteri-ilmaisuun, joiden avulla media-, vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja opetettaisiin kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Lisäksi tavoitteena oli edistää kehitysvammaisten lasten ja nuorten osallisuutta ja kulttuurioikeuksia. Yhteinen näkemys pilotin yhteistyökumppaneilla oli se, että vammaisilla henkilöillä pitäisi olla mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti taide- ja kulttuuripalvelujen tarjontaan sekä oikeus omien taiteellisten kykyjen kehittämiseen.

Oulu-opiston Tuhatta ja sataa teatterikurssi jatkui yhtäjaksoisesti koko kevään 2019 ajan. Kurssi sisälsi 15 kokoontumiskertaa, jonka lisäksi ryhmä kävi yhdessä katsomassa näytelmän. Kurssilla tutustuttiin teatterin perusteisiin harjoitteiden ja leikkien kautta rennossa ilmapiirissä. Valveen elokuvakoulun elokuvaosuus jakaantui kahteen erilliseen kerhoon: kuusi kokoontumiskertaa sisältäneessä Tubeklubissa nuoret pääsivät kokeilemaan tubettamista oikean tubetähden Kaoru Kitsunen johdolla. Kevään toisessa elokuva-aiheissa kerhossa, kahdeksan kokoontumiskerran animaatiokerhossa nuoret valmistivat oman animaatioelokuvan käyttämällä paperikartongeista askarteluja hahmoja ja iPadeja kuvaamiseen ja editointiin. Teatteri- ja elokuvaryhmien kokoontumiset olivat kestoltaan 90 minuuttia.

Tuhatta ja sataa -pilotti täytti tavoitteensa hyvin. Pilotti toimi lähtölaukauksena viedä erityisryhmien kulttuuri- ja taidekasvatusta elokuvan ja teatterin osalta eteenpäin. Elokuvakasvatuksen ja teatteri-ilmaisun avulla kehitysvammaisille lapsille ja nuorille pystyttiin tarjoamaan väline vuorovaikutukseen, vaikuttamiseen, tiedon ja tunteiden välittämiseen sekä itseilmaisuun. Pilotti vahvisti käsitystä siitä, että erilaiset draaman muodot sopivat hyvin kehitysvammaisten ja autististen lasten menetelmiksi. Kaikissa ryhmissä toimintaa lähestyttiin perustoiminnassa kehitettyjen metodien avulla. Nämä toimivat erinomaisesti, joskin opettajan ohjausta ja omaa osallistumista vaadittiin hieman enemmän.

Teatteri ja elokuva soveltuvat erinomaisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten itseilmaisun ja luovuuden välineeksi

Molempien taideryhmien osallistujat olivat aktiivisia, kekseliäitä ja innokkaita. Ryhmissä oli hyvä tunnelma ja paljon tekemisen iloa. Tubeklubissa joillakin osallistujilla oli hankaluuksia esiintyä kameran edessä ja sisältöä oli sen vuoksi hankala tuottaa videomuotoon. Animaatiokerhossa vastaavaa ongelmaa ei ollut. Pääosin käytössä olivat samat metodit animaatioiden tekemiseen kuin Valveen elokuvakoulun perustoiminnassa. Erityislasten kanssa työskennellessä täytyi huomioida, ettei käynnissä ollut useampaa erillistä vaihetta yhtä aikaa. Tämä olisi voinut vaikeuttaa asioiden ymmärtämistä ja keskittymistä. Jokainen vaihe käytiin läpi omana kokonaisuutena, jolloin työskentely rytmittyi loogisesti ideointiin, askarteluun, kuvaamiseen ja editointiin. Molemmista kerhoista pidettiin ja niihin toivottiin jatkoa. Teatterikerhoon osallistuvat nuoret odottivat kovasti, että pääsevät näyttämään osaamistaan omille perheilleen. Jakamisella ja esiintymisellä oli paljon merkitystä heille. Myös teatterikurssille toivottiin jatkoa.

Toiminnan keskeisenä huomiona oli, että teatteri ja elokuva soveltuivat erinomaisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten itseilmaisun ja luovuuden välineeksi. Osallistujat pystyivät kommunikoimaan ja ilmaisemaan itseään teatterin ja elokuvan keinoin. Ryhmien toiminnassa oli tärkeää, että kokoontumiskerrat aloitettiin samalla tavalla, esimerkiksi vaihtamalla kuulumisia alkupiirissä. Myös kokoontumiskertojen lopetus oli tärkeää suunnitella niin, että ne toistuivat samanlaisina eri kerroilla.

Opettajan lisäksi toiminnassa oli mukana taideavustaja, jonka tehtävänä oli avustaa siinä, että nuoret pääsivät nauttimaan taiteen tekemisestä tavanomaisuudesta poikkeavassa toimintaympäristössä. Opettajan ja taideavustajan muodostama työparimalli mahdollisti esimerkiksi sen, että osallistujat voitiin eriyttää kahteen pienryhmään, jolloin pystyi huomioimaan osallistujien vahvuuksia ja ideoita yksilöllisemmin.

Pilotissa kehitetty toimintamalli jatkuu Oulussa

Molemmat pilotissa mukana olleet toiminnot, teatteri ja elokuva, jatkuvat samalle kohderyhmälle myös syksyllä 2019.

Pilotissa käytössä olleet elokuva- ja teatteripedagogiset toimintamallit ovat varmasti levitettävissä valtakunnallisesti. Valveen elokuvakoulu esimerkiksi levittää työpajametodeja ja -malleja valtakunnallisesti erilaisten oppaiden avulla sekä järjestämällä luentoja, työpajoja ja koulutuksia.

Yhteistyökumppanit: Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry ja Oulu-opiston taidekoulu.

Lisätietoja:

Tommi Nevala, 044 703 7547, tommi.nevala(a)ouka.fi

Jaana Potkonen, 040 555 0063, jaana.potkonen(a)ouka.fi